Vinkkejä lääketieteen ja lähialojen tiedonhakuun


Category Archive

The following is a list of all entries from the Usein kysytyt kysymykset category.

Usein kysytyt kysymykset 15: Mikä ihmeen PICO?

Mitä tarkoittaa PICO-kysymys? Mitä ovat PICO-muuttujat? Miten tehdään PICO? Miksi juuri PICO? Mitä hyötyä on PICO-asetelmasta?

Lyhenne PICO (joskus myös PICo) tulee englanninkielistä sanoista, joiden avulla tutkimuskysymys voidaan pilkkoa osiksi:

  • P = potilas, populaatio, ongelma (patient, problem, population)
  • I = interventio, tutkittava toimenpide, hoito, testi, altistuminen (intervention)
  • C = vertailu, vertailtava toimenpide, vaihtoehto (comparision, control)
  • O = tulos, seuraus (outcome)

PICo auttaa tutkimuskysymyksen muotoilemisessa selkeästi ja yksiselitteisesti. 

PICO voi olla hyvinkin yksinkertainen, esim.

  • P = leikkauspotilaat
  • I = tarkistuslistan käyttö
  • V = ei tarkistuslistaa
  • O = kuolleisuus ja komplikaatiot

PICO-esityksiä verkossa:

Asking a good question (htm)

Hyvän kliinisen kysymyksen anatomia (pdf)

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi (pdf)

PICO (prezi)

 

 

 

Mainokset

Usein kysytyt kysymykset 14: Mitä tarkoittaa open access?

Tämä on kansainväliselle open access -viikolle soveltuva kysymys.

Miksi joistakin PubMedin tai jonkin muun viitetietokannan viitteistä pääsee suoraan artikkeliin (ilman etäkäyttöä tai kirjaston maksamaa käyttöoikeutta tai luottokorttimaksua) klikkaamalla kuvaketta, jossa lukee Free tai Open access tai OA?

Miksei kaikkiin pääsee yhtä helposti? Miksi joidenkin lehtien joihinkin artikkeleihin pääsee kuka vain, muttei kaikkiin?

Open access tarkoittaa tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta. Se on 1990-luvulla alkanut vaihtoehto maksullisille tieteellisille julkaisupalveluille.

Open accessista (OA) on erilaisia versioita, ainakin:

  • kultainen OA, joista on erilaisia muotoja, kuten
  1. kirjoittajamaksuilla rahoittaminen
  2. perinteisen maksullisen lehden maksuton e-versio
  3. talkootyönä julkaistava OA-lehti
  • hybridi OA = osittain OA, osittain maksullinen
  • viivästetty OA = artikkeliin vapaa pääsyy puolen vuoden – kahden vuoden viiveellä julkaisemisesta
  • vihreä OA = käsikirjoituskopio organisaation julkaisuarkistossa = rinnakkaistallentaminen

Yhä useammat rahoittajat edellyttävät jonkinlaista OA-saatavuutta. Usein se on viivästetty tai vihreä OA.

OA-julkaisemisen määrä on kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun. Aivan viime aikoina perinteisen maksullisen lehden maksuton e-versio -malli on alkanut vähentyä ja julkaisumaksujen periminen (OA:n bisnesmalli) noussut kasvuun. OA:na julkaistaan sekä erittäin tasokkaita että vähemmän tasokkaita lehtiä ja artikkeleita. OA ei sinänsä siis mitenkään määritä julkaisun tasoa tai tasottomuutta.

OA-julkaiseminen on kaikkein yleisintä ja voimakkammin kasvavaa nimenomaan biolääketieteissä. PubMedin viitteissä Free PMC Article tarkoittaa, että artikkeli on tallennettu PMC-arkistoon, jossa on jo yli 2,5 artikkelia.

DOAJ (Directory of Open Access Journals) on monialainen ja varsin kattava OA-lehtien portaali. Nelli-portaalissakin käytetään OA-logoa. Joissakin maissa on kansallisia ja maanosissakin (Etelä-Amerikka) yhteisiä OA-julkaisuarkistoja.

UEF Electronic Publications on Itä-Suomen yliopiston avoin julkaisuarkisto.


Usein kysytyt kysymykset 13 – Miksi pitäisi hakea Cochrane-kirjastosta?

Cochrane Libraryn seitsemän tietokantaa

  • The Cochrane Database of Systematic Reviews (systemaattiset kirjallisuuskatsaukset terveydenhuollon toimenpiteiden vaikuttavuudesta = Cochrane-katsaukset)
  • Database of Abstracts of Reviews of Effects (DARE) (korkealaatuisten, tietyt kriteerit täyttävien systemoitujen katsausartikkelien abstraktit)
  • The Cochrane Central Register of Controlled Trials = CENTRAL (viitteitä ja abstrakteja kontrolloiduista kliinisistä hoitotutkimuksista)
  • The Cochrane Database of Methodology Reviews (systemoitujen katsausten ja satunnaistettujen tutkimusten laatiminen)
  • The Cochrane Methodology Register = CMR (viitteet julkaisuista, joissa aiheena kontrolloitujen tutkimusten menetelmät)
  • Health technology assessment database = HTA (terveydenhuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi)
  • NHS Economic evaluation database = NHS EED) (terveydenhuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden taloudellinen arviointi

ovat hyödyksi erityisesti silloin, kun etsit näyttöön perustuvaa tietoa terveydenhuollon vaikuttavuudesta.

Toki saat samat viitteet yleensä PubMedistäkin, mutta useimmiten valtavan suuren viitejoukon mukana, jota on osattava itse rajata ja muokata. Cochrane-kirjastossa arviointi ja valinta on tehty puolestasi.

Cochrane Librarya ylläpitää vuonna 1993 perustettu riippumaton kansainvälinen organisaatio Cochrane Collaboration. Nimi on kunnianosoitus epidemiologi Archie Cochranelle. Cochrane Collaborationin tehtävä on tukea terveydenhuollon päätöksentekoa laatimalla, ylläpitämällä ja julkaisemalla systemaattisia katsauksia terveydenhuollon toimenpiteiden vaikuttavuudesta.

Suomen Cochrane-osasto (Finnish Branch of the Nordic Cochrane Centre) on osa yli 100 maassa tehtävää Cochrane-yhteistyötä, ja kuuluu Kööpenhaminassa sijaitsevan Pohjoismaisen Cochrane-keskuksen toiminta-alueeseen. Suomessa Cochrane-katsauksia käytetään kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon tukena. Hoitosuositusten ja menetelmien arviointiraporttien laatijat käyttävät yleisesti Cochrane-katsauksia lähdeaineistonaan.


Usein kysytyt kysymykset 12 – mistä saan tilastollista neuvontaa?

Tilastotieteen oppiaineen uusi palvelu: maksutonta neuvontaa tilastollisten menetelmien oikeaan käyttöön.

Neuvontaa saa Itä-Suomen yliopiston opiskelija tai tutkija, joka on hankkinut tilastotieteen perustiedot suorittamalla tilastotieteen ensimmäisen vuoden kursseja vastaavat opinnot, ja jonka oma ohjaaja ei pysty tässä asiassa auttamaan. Gradua tai kandidaatintyötä tekevälle neuvontaa annetaan ohjaajan pyynnöstä.

Tilastollinen neuvonta auttaa mm. tutkimushypoteesien muotoilussa, aineiston keräämisen suunnittelussa, tilastollisten mittarien ja tilastollisen analyysimenetelmän valinnassa, mallin valinnassa sekä tulosten tulkinnassa.

Neuvoa kannattaa pyytää, kun vasta suunnittelee koetta, mutta tutkimuskysymys toki on ensin mietittävä oman ohjaajan kanssa.

Yhteydenottolomake


Usein kysytyt kysymykset 11

Miten täältä voi löytää mitään? Mihin tämä järjestys oikein perustuu? Miksi kirjaston kirjat on järjestetty näin? Mikä ihmeen QZ 50, WA100 tai WS? Mistä nämä kirjaimet ja numerot oikein tulevat? Kuka tämmöisen hyllyjärjestyksen on keksinyt?

Kirjastot järjestävät (painetut) kokoelmansa hyllyihin useimmiten aiheen mukaisesti. Aiheiden mukaisiin hyllyihin kirjat (joskus lehdet ja muutkin) järjestetään yleensä jonkin luokituksen (ryhmittelyn) mukaisesti. Luokitus pyrkii siis järjestämään tietoa kirjan tai muun materiaalin aiheen perusteella johonkin luokkaan (ryhmään).

Monet lääke- ja terveystieteelliset kirjastot käyttävät ns. hyllyluokituksena NLM-luokitusta. NLM = National Library of Medicine (USA) – se sama, joka ylläpitää MeSH-sanastoa.

NLM:n luokituksessa luokat on nimetty ensinnäkin kirjaimin, tähän tapaan:

     QS Human Anatomy
     QT Physiology
     QU Biochemistry. Cell Biology and Genetics
     QV Pharmacology
     QW Microbiology and Immunology
     QX Parasitology
     QY Clinical Pathology
     QZ Pathology
     W General Medicine. Health Professions
     WA Public Health
     WB Practice of Medicine
     WC Communicable Diseases
     WD Disorders of Systemic, Metabolic or Environmental Origin, etc.
     WE Musculoskeletal System
     WF Respiratory System
     WG Cardiovascular System
     WH Hemic and Lymphatic Systems
     WI Digestive System
     WJ Urogenital System
     WK Endocrine System
     WL Nervous System
     WM Psychiatry
     WN Radiology. Diagnostic Imaging
     WO Surgery
     WP Gynecology
     WQ Obstetrics
     WR Dermatology
     WS Pediatrics
     WT Geriatrics. Chronic Disease
     WU Dentistry. Oral Surgery
     WV Otolaryngology
     WW Ophthalmology
     WX Hospitals and Other Health Facilities
     WY Nursing
     WZ History of Medicine. Medical Miscellany

Ja toiseksi numeroin, esimerkiksi näin:

Eye Structures and their Diseases
WW 202    Orbit
WW 205    Eyelids. Eyebrows
Cf. WR 390-465 Skin appendage diseases.
WW 208    Lacrimal apparatus
WW 210    Anterior chamber. Posterior chamber. Aqueous humor (Eyeball)
WW 212    Conjunctiva
WW 215    Trachoma
WW 220    Cornea
WW 230    Sclera
WW 240    Uvea. Iris. Ciliary body
WW 245    Choroid
WW 250    Vitreous body
WW 260    Crystalline lens. Cataract
WW 270    Retina
WW 276    Blindness. Amblyopia
WW 280    Optic nerve
WW 290    Glaucoma

Luokituksen mukaisen hyllyjärjestyksen ideana on siis, että samaan aihepiiriin liittyvät teokset löytyvät samasta hyllystä. Kätevää.

 


Usein kysytyt kysymykset 10 – Medic ja Boolen logiikka

Toisinaan kysytään tähän tapaan: Miten Medicistä tulee näin paljon/tällaisia/ihan outoja/liikaa/vääriä hakutuloksia?

Medicistä hakiessa kannattaa muistaa, että Boolen operaattori hakuruutujen/-kenttien sisällä on OR (oletuksellisesti, ilman että kirjoitat TAI tai OR).

Huomioi tämä erityisesti, kun haet sanaliitolla eli fraasilla eli usemmasta sanasta muodostuvalla hakutermillä, koska silloin sanat on kytkettävä yhteen lainausmerkein.

Esim. ”terveyden edistäminen” (koska terveyden edistäminen toimii kuin terveyden OR edistäminen).

Jos haluat yhdistää ANDilla, kirjoitat hakusanasi eri hakukenttiin ja annan niiden välisen valintanapin olla kohdassa AND.

Katso pikaohjetta Medicin hakusivun oikeassa ylänurkassa tai tutustu laajempaan hakuoppaaseen, johon on hakusivulla linkki.

Medic sisältää viitteitä suomalaisista lääketieteen ja lähialojen artikkeleista, kirjoista, väitöskirjoista, opinnäytetöistä ja tutkimuslaitosten raporteista vuodesta 1978 alkaen.


%d bloggers like this: