Vinkkejä lääketieteen ja lähialojen tiedonhakuun


Category Archive

The following is a list of all entries from the Usein kysytyt kysymykset category.

Usein kysytyt kysymykset 9

Mitä eroa on hakusanalla, avainsanalla ja asiasanalla?

Hakusana on sana (termi), jolla haetaan. Se on voi olla joko ns. vapaa sana (oma sana) tai asiasana (tesauruksen sana, valvotun sanaston sana). Oma (haku)sana on sana, jolla tiedonhakija itse kuvaa käsitettä, josta etsii tietoa. Näille sanoille on usein synonyymeja ja rinnakkaistermejä. Näitä voidaan sanoa myös vapaiksi hakusanoiksi erotuksena sanastojen valvotuille sanoille. Englanniksi hakusana on useimmiten search term.

Asiasana on termi, joka (tietokannan) sanastossa on valittu kuvaamaan tiettyä käsitettä (myös kaikkia synonyymeja). Asiasanaa voidaan sanoa myös sanaston sanaksi tai tesauruksen sanaksi. Englanniksi käytetään termjä index term, descriptor ja subject heading.

Avainsanoiksi sanotaan yleisimmin niitä sanoja, joilla artikkelin kirjoittaja kuvaa aihettaan, ja jotka usein näkyvät tieteellisen artikkelin abstraktin yhteydessä. Avainsana voi olla toki olla myös asiasana (sanaston sana). Englanniksi avainsana on keyword. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, käytetään avainsanaa  joskus myös hakusanan synonyymina.

Mainokset

Usein kysytyt kysymykset 8

Mistä niitä sanoja saa? Mistä hakusanat tulevat? Miten voi löytää hakusanoja? Mistä tietää, millä sanolla pitää hakea?

Tällaisiinkin kysymyksiin tiedonhaun ammattilainen saa vastata.

Sanoja saa/tulee/löytyy:

  • omasta päästä – Millä sanoilla itse puhuisit tai kirjoittaisit aiheesta, josta haet tietoa?
  • sanakirjoista – etenkin, jos tarvitset termejä myös englanniksi tai muilla kielillä. MOT-sanakirjasto (vaatii kirjautumisen) on usein kätevä apu; samoin Terveysportin kautta löytyvät Lääketieteen termit ja sanakirja.
  • käsikirjoista ja oppikirjoista – etenkin, jos haluat varmistaa termin määritelmän
  • jo löydetyistä lähteistä – Millä sanoilla/termeillä asiasta kirjoitetaan artikkeleissa tai kirjoissa, joita olet jo lukenut?
  • asiasanastoista = tietokantojen käyttämistä sanastoista, joiden termeillä julkaisujen sisältöjä kuvaillaan tietokantoihin. Asiasanastossa yhtä käsitettä vastaa aina yksi termi siinä muodossa kuin se on sanastossa, joten asiasanoilla hakiessa vältyt katkaisuilta ja synonyymien miettimiseltä. Asiasanasto myös ohjaa laajempien tai suppeampien termien, sekä rinnakkaisten tai lähitermien luo.

Hakusanojen miettimiseen ja valitsemiseen kannattaa paneutua. Samoin niiden yhdistämiseen. Yksi hahmottelee kokonaisuutta ranskalaisin viivoin, toinen käsite-/miellekartan avulla ja kolmas laatii niistä taulukon. Tyyli on vapaa.

Lue lisää: Hakusanojen etsiminen (Tutkimuksen työkalupakki, Oulun yliopisto)


Usein kysytyt kysymykset 7

Mistä tietää, voiko (terveysaiheiseen) nettilähteeseen luottaa? Miten arvioida (terveyteen liittyvien) verkkosivustojen luotettavuutta? Mitä on lähdekritiikki Internetissä?

Tärkeintä luotettavuuden arvioinnissa on selvittää tekijä tai tekijät (jotka voivat olla henkilöitä tai yhteisöjä/organisaatioita) sekä julkaisija eli tekijän taustaorganisaatio. Niistä voi yleensä päätellä muita luotettavuuden kriteereitä.

Tekijyys ja luotettavuus

  • julkaisija on tunnettu virasto, organisaatio tai asiantuntija
  • tekstin tekijä, taustaorganisaatio/-yhteisö, yhteystiedot (aidot!) mainittu
  • tietoa tekijän asiantuntijuudesta ja pätevyydestä (Mitä muuta hän on julkaissut? Onko hänen teksteihinsä viitattu?)

Luotettavuus ja objektiivisuus

  • esitetyn informaation luotettavus ja virheettömyys
  • lähteet, vertaisarviointi, tieteellisyys, puolueettomuus
  • sivun tarkoitus (tiedonvälitys, mielipiteet, omat kokemukset ja keskustelu, markkinointi ja myyminen, viihdyttäminen, vaikuttaminen, propaganda, rahastus…?)

Ajantasaisuus ja pysyvyys

  • sisällön ajantasaisuus
  • julkaisuaika ja päivitystiedot
  • pysyvä vai muuttuva sivusto
  • toimivat linkit

Lue lisää


Usein kysytyt kysymykset 6

  • Miksei pdf aukea?
  • Miksen saa artikkelin kokotekstiä auki?
  • Miksi en pääse lukemaan e-lehteä?

Syitä voi olla monia:

  • Lehti, jonka artikkelia yrität avata, ei kuulu maksettuun e-lehtikokoelmaamme (kaikkia maailman lehtiä ei ole varaa tilata) eikä ole maksutta/vapaasti saatavilla.
  • Käytössäsi oleva Adobe Reader –ohjelmaversio on vanha eikä osaa avata tiedostoa.
  • Selaimesi asetuksissa on jotain vikaa tai selainversiosi pitäisi päivittää; tarkista myös ponnahdusikkunoiden asetus.
  • Lehteen pääsemisessä on tilapäinen katkos.

Mitä voit tehdä?

  • Tarkistaa, kuuluuko lehteä (huomaa myös vuosi/volyymi) päästä lukemaan: Nelli -> Elektroniset lehdet -> i-kuvake lehden nimen kohdalla tai SFX:n avulla (ohje).
  • Varmistaa, että olet kirjautunut etäkäyttöön, jollet ole yliopiston tai sairaalan verkossa.
  • Päivittää tai päivityttää selaimesi ja ohjelmasi; tai kokeilla toisella selaimella.
  • Kokeilla ensin tallentaa pdf:n ja sitten vasta avata sen; sallia ponnahdusikkunat.
  • Kokeilla myöhemmin uudelleen, jos vaikuttaa siltä, että katkos on tilapäinen.
  • Ottaa yhteyttä kirjaston Nelli-ylläpitoon (nelli(at)uef.fi), kun ensin olet tarkistanut, varmistanut ja kokeillut, eli tiedät, että lehteä kuuluu päästä lukemaan. Ilmoitathan silloin, mistä lehdestä ja artikkelista on kyse, että Nelli-väki pääsee heti asian ytimeen. Voit ilmoittaa ongelmasta myös SFX:n Help-linkin kautta.


Usein kysytyt kysymykset 5

Mihin tarvitaan kaikkia eri tietokantoja, kun Google on keksitty?
Miksi pitää opetella hakemaan erilaisista tietokannoista ja portaaleista – eikö voi vain googlettaa?
Miksi Google ei riitä?

  • Internet on parantanut tiedon ja julkaisujen saatavuutta. Hakukoneet kuten Google helpottavat etsimistä, mutta tiedon suuri määrä ja monimuotoisuus hankaloittavat tiedon löytymistä.
  • Löydetyn tiedon laatu ja taso vaihtelevat. Google hakee kaikkea keskustelupalstoja myöten. Netissä kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana.
  • Tieto on hajallaan pieninä palasina, eikä sitä ole järjestetty kattavasti niin kuin tietokannoissa.
  • Hakutulos on satunnainen ja erilainen eri tilanteissa, eri hakijoille.
  • Kaikki tieto ei ole Internetissä – ainakaan ilmaiseksi.
  • Kaikki ei löydy hakukoneilla. Esimerkiksi tieteenalakohtaisten tietokantojen sisältämään tietoon hakukone ei ulotu. Ns. näkymätön netti (deep web) sisältää arvioiden mukaan 400-550 kertaa enemmän informaatiota kuin muu Internet. (Toki niidenkin löytämiseen on jo hakurobotteja kehitelty, esim. DeepDyve.)

Lue myös

Google


Usein kysytyt kysymykset 4

Näitäkin kysytään:

  • Miten se hakulogiikka oikein menikään?
  • Mikä kumman Boolen logiikka?
  • Mitä tarkoittaa hakuoperaattori?
  • Mistä tiedän, miten hakusanat yhdistetään?

Boolen logiikka on tiedonhakujärjestelmissä käytettävä tapa yhdistää hakusanoja hakulauseiksi.

Boolen operaattorit ovat AND, OR ja NOT.  Siis JA, TAI ja EI.

Sekaannuksia aiheuttaa joskus se, että Boolen logiikan TAI ei ole aivan sama asia kuin luonnollisen kielen tai. Jos pyydän sinua avamaan oven tai ikkunan, avaat niistä jommankumman – tuskin molempia.

Mutta jos käytän hakulausetta ovi OR ikkuna, saan viitteitä, joissa esiintyy joko sana ovi tai sana ikkuna tai nämä molemmat sanat. Siinä ero! Boolen OR onkin siis tai/ja.

OR-operaattorilla yhdistetään yleensä synonyymeja, rinnakkaistermejä ja muita vaihtoehtoisia termejä.

  • vastasyntynyt OR vauva
  • juoksu OR hölkkä
  • sepsis OR verenmyrkytys


OR

Boolen logiikan AND taas tarkoittaa, että molempien tai kaikkien hakulauseen sanojen on esiinnyttävä viitteissä.

  • vastasyntynyt AND diabetes
  • juoksu AND polvivammat
  • sepsis AND tehohoito

NOT-operaattoria käytetään, kun halutaan jättää hakutuloksesta jotakin pois.

  • vastasyntynyt NOT keskonen
  • juoksu NOT pikajuoksu
  • sepsis NOT vaikea


%d bloggers like this: